Lyhytterapiataitoja koulujen oppilashuoltoon: Espoon ja Vantaan kokemuksia

Lasten ja nuorten psyykkisen oireilun yleisyys on ollut viime kuukausina julkisen keskustelun kohteena. Konkreettisesti psyykkinen oireilu sekä kouluikäisten erilaiset mielenterveydelliset haasteet näkyvät opetustyön ja oppilashuollon ammattilaisten arjessa. Espoossa ja Vantaalla oppilashuollon ammattilaisten lyhytterapeuttisten taitojen vahvistaminen on antanut vaikuttavia työkaluja asiakastyöhön lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

Oppilashuollon ammattilaisten arjen kokemusten mukaan oppilaiden ja opiskelijoiden yksilökohtaisen tuen tarve on kasvanut, ja yhä useammat hakevat apua mielenterveyden haasteisiin. Vaikka oppilashuollon, psykologien ja kuraattorien työn tulisi painottua ennaltaehkäisevään, psykososiaaliseen työhön, yhä enenevissä määrin koulumaailmassa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat eriasteisesti oireilevia oppilaita, joiden ongelmien vakavuus ja syvyys vaihtelevat.

Kun arki edellyttää uudenlaista osaamista, tarvitaan myös koulutusta, työkaluja ja menetelmiä vastaamaan muuttuvaan työympäristöön.

Oppilaiden ja opiskelijoiden yksilökohtaisen tuen tarve on kasvanut, ja yhä useammat hakevat apua mielenterveyden haasteisiin. Ammattilaisilta vaaditaan monipuolista ja joustavaa osaamista terapeuttisten taitojen saralla.

Terhi Pippuri, Espoon opiskeluhuollon päällikkö

Mistä kouluikäisten ja nuorten mielenterveysongelmissa on kyse?

Jo ennen koronapandemiaa vuonna 2019 puhuttiin valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulosten perusteella lasten ja nuorten mielenterveysongelmien aikapommista. Vuonna 2021 tulokset ovat menneet edelleen heikompaan suuntaan.

• Suuri osa oppilaista kokee olevansa tyytyväisiä elämäänsä, vaihdellen 4-5 luokkalaisten poikien 89 % :sta yläkouluikäisten tyttöjen vain 57 %:iin.
• Eniten psyykkistä oireilua on nuoruusikäisillä tytöillä: kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki 30 % ja yksinäisyyttä 22-26 %. Pojilla vastaavat luvut olivat 8 % ja 9-11 %.

Molemmilla sukupuolilla luvut olivat kasvaneet parin vuoden takaiseen. Ilmiötä on selitetty muun muassa kouluilmapiirin koventumisella ja korkealla vaatimustasolla, johon erityisesti tytöt reagoivat.  Koronapandemia ja etäkoulu on lisännyt yksinäisyyttä ja ahdistuneisuutta.

Hyvää keskusteluyhteyttä vanhempiin raportoi puolet nuoruusikäisistä pojista ja kolmannes tytöistä. Valtaosa nuorista kokee siten olevansa vailla vanhempien keskustelevaa tukea. THL:n Tilastoraportti ’Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021’ mukaan iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta yksinäisyyden tunne on yleistynyt.

”Oppilashuollon arjessa tarvitaan työotetta, joka soveltuu käytettäväksi monenlaisten asiakkaiden kanssa ja joka on yksilöllisesti räätälöitävissä tarpeen mukaan.”

Tuija Harakka, Vantaan oppilashuollon päällikkö

Miten psyykkinen oireilu näkyy oppilashuollon arjessa?

Vantaan opiskeluhuollon päällikön Tuija Harakan mukaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa painottuvat vanhempien tuki, lapsen käytöshaasteen ja neuropsykiatrisen oireilun tunnistaminen ja apu. Perusopetuksessa ja toisella asteella mieliala- ja ahdistuneisuusoireilu, koulustressi ja koulupoissaolot korostuvat.

Vaikka oppilashuollon työn painopiste on ennaltaehkäisyssä, kohtaavat työntekijät tavanomaisesti eriasteisesti oireilevia oppilaita, joiden ongelmien vakavuus ja syvyys vaihtelevat. Tuija Harakka korostaa, että työskentelyssä tarvitaan työotetta, joka soveltuu käytettäväksi monenlaisten asiakkaiden kanssa ja joka on yksilöllisesti räätälöitävissä tarpeen mukaan.

Samoilla linjoilla on Espoon opiskeluhuollon päällikkö Terhi Pippuri. Hänen mukaansa oppilaiden ja opiskelijoiden yksilökohtaisen tuen tarve on kasvanut, ja yhä useammat hakevat apua mielenterveyden haasteisiin. Ammattilaisilta vaaditaan monipuolista ja joustavaa osaamista terapeuttisten taitojen saralla.

Espoon ja Vantaan oppilashuolloissa vahvistetaan oppilashuollon ammattilaisten lyhytterapeuttisten taitojen osaamista

Sekä Vantaan että Espoon oppilashuolloissa on panostettu ammattilaisten osaamisen kehittämiseen lyhytterapeuttisissa taidoissa.

Suurin osa Vantaan oppilashuollon psykologeista ja kuraattoreista on koulutettu lyhytterapeuttiseen työotteeseen, ja myös täydennyskoulutusta on järjestetty. Koulutus on tuonut apua asiakkaiden moninaisten tilanteiden yksilölliseen jäsentämiseen, ja interventioihin suunnitelmallisuutta, rakennetta ja yksilöllisyyttä. 

Myös Espoossa on koulutettu koko henkilöstöä. Se mahdollistaa vaikuttavien lyhytterapeuttisen työotteen menetelmien ja työkalujen käyttämisen laajasti kouluissa ja oppilaitoksissa. ”Näin onnistumme asiakastyössämme yhä paremmin”, Terhi Pippuri toteaa.

Tutustu lisää kouluikäisten mielenterveyden tilastoihin ja Ylen artikkeliin teemasta:

THL:n Tilastoraportti: Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021

Ylen artikkeli: Ahdistusta, masennusta, uupumista – kouluterveyskysely paljastaa, että korona on koetellut erityisesti tyttöjen jaksamista